Eilen oli paha päivä. Me oltiin autoilemassa ja sitten kun tultiin pihaan niin äippä avas takaluukun ja pyysi mua ulos. Mä olen tullut ihan kiltisti jo nykyään, enkä ole enää karkaillut. Nyt mulle tuli semmonen olo, että oli pakko ihan pikkusen karata. Vanhojen aikojen muistoksi. Pinkaisin naapurin pihaan. Äippä huusi ja hyppi, mutta mä vaan juoksin. Äippä rämpi perässä lumihangessa ja saikin sitten lopulta napattua mua niskavilloista kiinni. Se veti mut omaan pihaan ja sisälle. Mua kadutti kovasti että olin ollut ilkeä. Mä pyysin äipältä anteeksi.
Tänään olikin sitten kivempi päivä. Meille tuli kylään pentukoulun pomon koirat Jesse ja Arttu sekä Hannan Iita. Mentiin leikkimään soramontulle. Tässä muutama kuvanen:
Jesse piti mua komennossa ja mä vaan haastoin leikkiin.
Iita löysi ihanan puoliksi palaneen halon ja mä olisin halunnut sen. Mä pikkusen hämmästyin itekkin kun mä murisin Iitalle ja nappasin sitä korvasta niin että se pikkusen vingahti. Sitten ihmiset hävitti halon ja päästiin jatkamaan leikkiä sulassa sovussa. Eikä Iitakaan ollut mulle vihanen.
Tässä me juostaan Jessen kanssa kilpaa, niin että lumi roiskuu.
Ja Iita liittyy joukkoon.
Jessellä on kivat korvat.
Kahnausleikit on mahtavia!
Huh huh. Kaikki ollaan jo ihan märkiä ja poikki.
Vanha herra Arttukin innostui hetkittäin mukaan leikkeihin.
Arttu kuuntelee.
Kommentit