Eilen aamulla äippä pakkas lapset (ja niiden kaverit) ja mut autoon ja lähdettiin ajamaan. Mulla oli kuuma ja tylsää. Sitten reilun tunnin päsätä me pysähdyttiin ja oltiin perillä. Kun me käveltiin niitä lankkuja pitkin  kohti meren rantaa mä menin ihan sekaisin. Mä tajusin yhtäkkiä, että koko paikka oli täynnä sitä ihanaa pehmoista hiekkaa. Mä vedin ja kiskoin koska en voinut mitään ittelleni kun oli niin iloinen. Se on jokin niin sanoinkuvaamattoman ihana tunne, niin silloin kaikki käytöstavat unohtuu. Äippä roikku narun toisessa päässä parhaan taitonsa mukaan ja kiikutti vielä painavaa kylmälaukkuakin.

Me päästiinkin sitten rantaan ja käveltiin sinne vasemmalle, jossa ei ole mitään yleistä uimarantaa, vaan pelkkää tavallista hienohiekkaista merenrantaa meidän sisämaassa asuvien silmin mitattuna silmän kantamattomiin.

1245902137_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Jotkut ihmisethän tosiaan kuvittelevat, että kaikki suomessa olevat rannat, jotka ovat hiekkarantoja, olivat ne sitten meren tai järven rannalla, ovat ihan yleisiä uimarantoja. En tosiaan tiedä kuinka monta kilometriä Yyterissä on hiekkarantaa, kun en ole sitä koskaan loppuun saakka kävellyt, mutta ainakin tästä kuvasta tuonne niemenkärkeen ja sieltäkin vielä ylitse. Myös yyterin edustalla olevat saaret näyttää olevan täynnä hiekkaa. Palatkaamme tähän asiaan vielä vähän myöhemmin.

Äippä laittoi mulle pitkän narun eli meidän jälkiliinan, jotta saisin juosta ja reuhkata pikkusen paremmin. Ja mähän tein työtä käskettyä. Äippä ei tykänny ideasta, että jos narua roikkuu perässä 10m niin se saa siltikin poukkoilla mun perässä suuntaan jos toiseen. No sitten kävi niin, että naru katkesi ja jouduin tyytymään tavalliseen hihnaan. Äippä päätti kävellä mun kanssa rantaviivaa jotta rauhoittuisin. Mä en meinannu millään tajuta, miks pitäis olla rauhallinen kun on niin ihanaa. Ja äippä ei tajunnu mua yhtään ja sitten se suuttu mulle.

Pöh äippä - älä ole niin tosikko!

1245902266_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

No me päästiin sitten kuitenkin sopuun ja en enää viittiny kiskoa niin kamalasti kun äippä oli aika kiukkunen. Me käveltiin niemen kärkeen ja takas, mä tein rannalle hevosenkakkiläjän viereen yhdet kakit jotka äippä siivos.

Mulla oli hyvät eväät. Mä söin lihapiirakkaa, sämpylöitä ja pitsaa. Ja myös pari kaurakeksiä. Äippä sanoi, että tänään saa luvan herkutella on mun kesälomareissu. Tietenkin vettä oli paljon tarjolla myös.

Äippä leikki mun kanssa meressä ja sitten kun sen housunpuntit oli jo läpimärät niin tyttö otti mut mukaansa syvemmälle. Meillä oli mukana frisbee ja se oli mahtava juttu.Kuten varmaan arvasitte, niin mä rakastan myös frisbeetä!

1245902446_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Välillä se kerkes vajota veden alle, mutta mä tietenkin sukelsin sen sieltä ylös.

1245902606_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Käytiin me myös niin kaukana, että kun tuli aaltoja niin mä jouduin ihan oikeesti uimaan. onneksi vain pari vetoa. Mä olin niin viisas, että tajusin heti kertoa tytölle, että olis jo turvallisempaa mennä lähemmäs rantaa ja pikkusen vedin sitä avuksi narulla, ettei se huku ja niin me selvittiin siitäkin vaarasta.

Äippä laittoin mut hetkeksi kiinni tolppaan ja hengähtämään.

1245902672_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Sitten me käveltiin uudestaan tuonne niemenkärkeen ja kuivateltiin mun turkkia. Mä olin jo ihan rauhallinen. Yhden ruohoisen dyynin takana makasi kaksi virkanaisen näköistä tyyppiä ottamassa aurinkoa. Toinen huusi meille, että ei tänne uimarannalle saa mitään koiria tuoda! Äippä siihen vastasi, että "tämäpä on ihan tavallista hiekkarantaa, jossa jokamiehenoikeus on kävellä koiransa kanssa, virallinen uimaranta alkaa tuolta paljon kauempaa, sen takiahan tässä ratsastetaan myös hevosilla, kannattaa siirtyä tuonne oikealle uimarannalle niin ei eläimet haittaa". Täti puhisi kiukusta ja jatkoi: "niin, että koiranpaskaa saa sitten olla joka paikassa?" -  johon äippä: "tästä koirasta tulleet on kaikki siivottu roskiin, taitaa kuitenkin isompia läjiä olla nuo hevosten jättämät". Täti tuhisi kiukuissaan jotain julkaisukelvotonta keltaisen päivänvarjonsa alta. Äippä vielä heitti, että "kannattaa harkita ihan tosissaan, jos pikkuisen positiivisemman elämänasenteen hankkisi, ettei tarvitsisi ottaa kaikesta niin kovia paineita. Silloin olisi varmaan oikeasti helpompaa elämää, kun ei oli niin kovaa stressiäkään".

Jatkettiin sitten matkaa ja jonkin ajan päästä keltainen päivänvarjo täteineen oli hävinnyt. Kyllä siellä rannalla oli muitakin ihmisiä koiriaan uittamassa.  Äippä on nyt niin monelta paikalliseltakin kuullut, että siellä ihan yleisesti käyvät paikkakuntalaiset koiriensa kanssa ja se ei ole mitään virallista uimarantaa , että turha meitä on enää yrittää ajaa pois, jos me sinne saakka mennään kerran kesässä käymään. NIIN! Kaikki mikä kiiltää ei ole kultaa vaikka jotkut niin haluaisivatkin ja samoin kaikki missä on hienoa hiekkaa ei ole virallista uimarantaa vaikka jotkut niin haluaisivatkin. PISTE!

Meidän lapset oli vetäytyneet dyynien taakse suojaan tuulelta makoilemaan ja me mentiin äipän kanssa sinne. Aikani kuluksi tein hieman kaivuutöitä.

1245902728_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Aikas syvä näyttäisi tästä kuopasta tulevan, mutta vielä sentään ylettää pää pohjalle.

1245902766_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

No nyt on sopiva. Etutassut mahtuvat suoriksi kuoppaan. Tulikohan tässä pieni mittavirhe kun takapää ei mahdu ollenkaan kuoppaan? No on tässä näinkin ihan vilpoista.

Siitä me sitten pikkuhiljaa lähdettiin tarpomaan autolle. Me kierrettiin äipän kanssa parkkipaikalle vähän syrjemmästä, kun äippä ajatteli, että jos joku vielä urputtaa, niin se saattaa sitten sanoa pahasti. Paljon se on puppua niellyt ja enää ei tästä asiasa aio väitellä. Lapset valuivat autolle tunnin sisään kaikki ja alkoi sitten kotimatka.

Äippä on sitä mieltä, että meri on sellainen paikka, jossa tulee hyvälle tuulelle ihan vaan sen katselemisesta ja haistelemisesta. Pieniä häiriötekijöitä tietenkin on kuten ne muut ihmiset. Mä olen ihan samaa mieltä. Voi niitä onnellisia, jotka meren rannalla saavat asua.

1245902789_img-d41d8cd98f00b204e9800998e