Mulla on ollut tylsääkin tylsempää. Lauantaina oltiin kaupungissa kävelyllä kun poika oli treeneissä. Se harrastaa sellasta kaiteittein yli hyppimistä, mitä lie parkkouria. Käveltiin puistossa ja poikettiin yhden talon pihaan, jossa iskä oli pystyttämässä puutarhakeinua. Siellä mä jouduin oleen puuss kiinni hetken ja mulla oli sielläkin tylsää.

1249399152_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1249399106_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Äippäkin on ollu niin laiska, että se ei ole tehny mun kanssa muutamaan päivään mitään. Äippä on tylsääkin tylsempi. Parina iltana mä olen mennyt sen eteen istumaan kun se on maannu sohvalla ja tökkiny sitä kuonolla käteen ja tuijottanu silmiin. Välillä se onkin kaivanu taskunpohjaltaan jotain sinne unohtuneita koirannameja, mutta vaikeeta sekin on ollu. HÖH. Eilenkin istuin sen edessä ainakin puoli tuntia ja tuijottelin sitä ja tökin kuonolla, muttei se kunnolla vironnut siltikään.

Tässä yhtenä päivänä äippä otti musta kuvan kun olen aitauksessa ja sanoi, että näytän kovin tylsistyneeltä sielläkin, vaikka lelujakin on yllin kyllin. istuskelin vaan päädyssä ja "roikotin" päätäni verkossa. Se tapahtuu näin kuten kuvassa. Kuono mahtuu hyvin ristikko-verkon koloon ja siihen voi sitten nojailla koko kuonon voimin tai vain yläleukaa siinä roikottamalla kuten kuvassa.

1249443892_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

 

Ollaan me onneksi kuitenkin käyty pitemmällä lenkillä aina iltaisin ja huomenna on taas onneksi koirakoulua. Se on mun elämän suola. Äippä otti jo maksanpalat pakkasesta sulamaan huomiseks.