Pirkanmaan tämän syksyn ensimmäinen virallinen leolenkki on nyt takana. Pyynikin harjulla oli mahtavia maisemia (äipän mielestä) ja mahtavia tuoksuja mun mielestä. Ja mahtavaa seuraa mun mielestä. Ilma oli hienoin mahdollinen, aurinko paistoi muttei ollut kuitenkaan liian kuuma.

Mulla oli vähän keskittymisvaikeuksia, kun mä niin rakastan Rasmusta, mutta kyllä mä sitten vähän rauhoituinkin loppua kohden. Ei ne vaikeudet mua haitannut, mutta äippää vissiin pikkusen.

Kiitos seurasta kaikille, eli Rasmukselle ihmisineen. Toivottavasti seuraavalla kerralla on vähän enemmänkin porukkaa mukana.

p.s. mukaan voi edelleen tulla koska vaan, leonberg-yhdistyksen (linkki tässä meidänkin sivuilla) yhteystiedoissa löytyy puhelinnnumero ja sähköpostikin joihin voi ilmoittautua.