Eli oman sairauspäivän kunniaksi päätin notkua koneella sen verran, että teen pienen koosteen Rontista.

Pikku-Ronja saapui meille juhannuksena 2008. Suloinen tyttönen. kiltisti nukkui omalla paikallaan, ihan kuin olisi aina siinä ollut.

Pikkuhiljaa siitä alkoi kehittyä oikea vauhti-mimmi, jolla tuntui olevan energiaa kuin pienessä kylässä.

Myös kengät alkoivat maistua (ihmisten käsien lisäksi).

4kk iässä pentukoulu oli meidän lottovoitto. Se avasi niin mun kuin Rontti-prinsessankin silmät ja päästiin hyvään alkuun yhteistyössä.

5kk iässä jatkettiin kaupunkiympäristöön tutustumisia ja maailman ihmeelliset asiat alkoivat olla tuttuja koirallekkin.

6kk iässä käytiin pentunäyttelyssä ekan kerran ja oltiin ekaa kertaa hoidossa (Jesse ja Arttu-hoffeilla). Sohvalla istumisen tarkoitus alkoi muotoutua.

7kk vanhana oltiin hakutreeneissä jokusen kerran. Kuvassa ystävämme Eppu. Intoa riitti koirassa vaikkei tekemisen tarkoituksesta ollut juurikaan mitään tietoa... Näillä main kävimme paljon koirapuistossa, kunne eräänä päivän 2v- urosmalamuutti hyökkäsi Ronjan kimppuun. Pahemmalta vahingolta säästyttiin, mutta malamuutilta saatiin sitten samalla koiratäitä.

8kk iässä nautittiin auringosta ja lumesta, mutta käytiin myös eläinlääkärissä poistattamassa silmäluomien alle tulleita näppyjä.

9kk iässä alettiin tutustua BARF-ruokintaan mutta pysyteltiin vielä pitkälti papanoissa. Ulkoiltiin paljon.

10kk iässä ruokavalio alkoi olla pitkälti raakaruokaa, jonka kanssa piti suorittaa usein tietynlainen tappamisrituaali, ennen syömistä. Ennen barffiin siirtymistä koira oli usein ripulilla edeltävän kahden kuukauden aikana. Kissankakat tienposkista maistuivat ja niitä seurasi aina parin päivän ripuli. Barffiin siirtymisen jälkeen maha on ollut kerran löysällä puoli päivää (16kk iässä). Ihan pikkuista vailla 10kk iässä Ronjalla oli myös ensimmäinen juoksu.

11kk vanhana suoritettiin Jessen ja Artun äipän opastuksella ensimmäiset jälkitreenit pellolla kun lumet sulivat. Samoin saatiin lisäpuhtia tottelevaisuuskoulutukseen, johon alkoi taas porukkaa löytyä pimeän talven jälkeen.

12kk iässä Ronja keksi, että naisen pitää saada ottaa mutakylpyjä aina kun on mahdollista. Se kaunistaa ja virkistää. Noin 8vko ekan juoksun loppumisesta seurasi parin-kolmen viikon ruokahaluttomuus. Niitä naisten juttuja.

13kk päästiin ihan oikealle jälkikurssille ja käytiin erikoisnäyttelyssä. Jäljen etsiminen rauhoitti Ronjaa kummasti, kun piti tosissaan keskittyä johonkin.

14kk iässä oltiin päivän reissussa Yyterissä, treenattiin lujaa ja ahkerasti tokoa sekä tehtiin jälkiä iltaisin. Vajaa 14kk iässä toinen juoksu. Näyttäisi sitten neidillä olevan juoksu kolmesti vuodessa. Nenäpunkkeihin lääkitys.

15kk iässä Ronjalla kävi ekaa kertaa hieroja, treeneissä alettiin keskittyä BH-kokeen suorittamiseen ja riehuttiin sorakuopalla iltaisin.

16kk iässä eli tällä hetkellä, koirasta on tullut mahtava kaveri. Viimeisen neljän kuukauden aikana se on muuttunut riehuvasta pennusta pikkuhiljaa järkeväksi tyttöseksi. Se osaa kävelllä narussa vetämättä, tietää paljon käskyjä ja usein jopa noudattaa niitä. Sen kanssa on mukava liikkua ulkona ja se alkaa olla juuri sellainen koira, jota halusimmekin ja oikeastaan vähän enemmänkin. Mahtava ja tunteellinen pakkaus, joka on monessa menossa mukana. uusintarokotukset on otettu ja koira painoi nyt 57,5kg vaikka on ollut taas jokusen viikon vapaaehtoisella dietillä.