Tänään äippä siivos aamupäivällä ja mulla oli tylsää kun jouduin olemaan aitauksessa. Oikeestaan mä halusin uslos, kun mä en tykkää tuosta uudesta imurista. Sitten iltapäivällä me lähdettiin autolla viemään poikaa ja sen kaveria parkour-treeneihin kaupunkiin. Me ajettiin Ratinana sillan alle ja äippä otti mut ulos autosta. Mä siinä muina miehinä tai no naisina haistelin nurmikkoa ja sitten yhtäkkiä havahduin

- JA MITÄ IHMETTÄ MUN SILMÄ NÄKIKÄÄN: R A S M U S!!!

Meiän äipät oli sopineet meille yhteisen lenkin kaupunkiin ja mun sydän pakahtui ja pieni pää meni aivan sekaisin kun Rasmus tuli. Mä niin tykkään tuosta Rasmuksesta. Se on mun sielunkumppani. Kyllä sekin vähän taitaa musta tykätä.

Ilma oli mahtava. Aurinko paistoi muttei ollut liian kuuma. Puista on tullut upean värisiä, vähän kun mun ja Rasmuksen turkit. Alkuinnostuksen jälkeen minäkin pystyin jo pysymään housuissani ja rauhoittumaan niin, että äippä sai muutaman kuvan napsittua.

Me käveltiin Ratinan sillan alta rantaa pitkin kohti Pyynikin kesäteatteria. Siellä menee ihan rannassa hieno ja mun mielestä tosi romanttinen polku. Varsinkin näin syksyllä siellä on oikeesti tosi kaunista.

Lähellä Pyynikin kesäteatteria me löydettiin aivan ihana paikka ja äippä halus ottaa meistä kuvia. Meidän piti istua sievästi vierekkäin kauniin vesialtaan ja patsaan edessä, mutta koska me ollaan leoja niin me päätettiin ite mennä makuulle. Siinä me sitten supatettiin toistemme korvaan kaikkia juttuja kun äipät otti kuvia.

Mä pusuttelin Rasmusta oikein paljon ja koska Rasmus on sellanen miehinen mies, niin sitten yhdessä vaiheessa se sano että nyt saa tää hempeily riittää ja käänsi päänsä poispäin ja huokaisi oikein raskaasti. Äippä vaan nauro mulle.

Nyt on tän päivän aktiviteetit tehty. Mä menin kotiin päästyä ulkoaitaukseen nukkumaan mun kauneusunia. Onneksi on tosi hieno ilma.

p.s. äippä kehu mua eilen kovasti - mä voin kertoa teille miksi mä olin niin fiksusti siellä bh-treeneissä. No älkää kertoko, että mä olen kertonut, mutta äipällä oli eilen synttärit. Koska mulla ei ollut rahaa, eikä siwan täti suostunut antamaan mulle velaksi luuta, jonka olisin voinut äipälle lahjaksi antaa niin päätin sitten antaa sille lahjaksi yhden mahtavan hienosti onnistuneen bh-treenin. No katotaan nyt sitten alkaako se jatkossakin vaatimaan sellaista kun nyt sitten tuli paljastettua, että mä todella osaan kun haluan...aika näyttää...