Kuva on vanha. Koira ei ole ollut vapaana nyt kun tärppipäivät taitavat käytöksestä päätellen olla parhaimmillaan. Täällä on satanut 1-2cm lunta.

Tämä on siis meidän Rontin kolmas juoksu. Muut ovat menneet ihan mukiinmenevästi, mutta nyt ollaan sitten aikuistuttu niin isoksi naiseksi, että lempi ei pehmennä vain poikakoirien päitä vaan myös Ronja-neidin. Ei mitään katastrofaalista tai ylitsepääsemätöntä, mutta...

Eilen imuroin. Eihän tuo koskaan ole imuria rakastanut ja usein se onkin viettänyt siivouksen ajan tuolla ulkoaitauksessa ettei turhaan pyöri jaloissa. Nyt en vienyt mutta hyvä ettei imuri saanut turpiinsa koiralta. Armoton haukkuminen ja rähinä ja valehyökkimiset imurin kimppuun. Jossain vaiheessa en oikein tiennyt onko se edes leikkiä. No kai nyt sentään. Lopetti kyllä heti kun komensin, mutta imurin lähelle ei voinut tulla. Meillä oli vähän toissapäiväistä possunlihaa ja heitin palasen imurin viereen, kun imuri oli sammutettuna. No kyllähän se kelpasi, eikä imuri ollut moksiskaan Ronjasta---hahaa---siis toisinpäin tietenkin. Laitoin palasen imurin päälle ja sekin meni parempiin suihin. Laitoin imurin päälle ja palasia sen päälle ja kyllä se Rontti nekin haki ihan ilman haukkumista ja uhoamista.

Iltasella eilen oltiin lenkillä tuolla kylätiellä. Takaspäin tullessa se havaitsi vastaantulevan koiran jos parin sadan metrin päästä. Ihan tuntematon mies ja musta koira. Tyttökoira. Ja Ronja taisi todellakin tietää tämän jo silloin 200m ennen mua, koska oli tosi tarkkana ja yritti kiskoa narussa. Me ohitettiin koira tosi tiukalla otteella ja toisessa reunassa tietä ja toinen koira ei elettäkään tehnyt Ronjaa kohti, ei kävellyt häntä pystyssä tai mitään muutakaan, mutta johan Rontin piti sille päästää oikein murinat. Kun vasikankokoinen koira murisee vastaantulevalle, niin selitä siinä sitten pelokkaan näköiselle ihmiselle, että sillä on juoksu, eikä se oikeasti ole vihainen.

Ei nämä niin kummallisia juttuja ole ollut, mutta on ollut jännä huomata miten juoksu vaikuttaa. Niin kait se toimii luonnossakin suden kaltaisilla nisäkkäillä, että kun nartulla on mahdollisuus valita hyvä puoliso suvun jatkamista varten niin muut nartut ajetaan pois. Eipä tässä sen kummempaa ole tapahtunut.

Tänään oltiin pururadalla narukävelyllä. Veto oli alussa kovaa, mutta onneksi rauhoittui loppua kohden. Jos olisi irti päästänyt niin olisi varmaan lähtenyt kuin raketti muiden koirien jälkiä seuraamaan. Pariin päivään ei ole ruokakaan maittanut, mutta nyt veti sitten ihan normaalit annokset ja vielä luuta kaluaa jälkkäriksi.

Olen ilmoittanut Rontin Lahden näyttelyyn. Tavoitteena meillä on punainen nauha. Eiköhän tuo pääkin sillä ala pikkuhiljaa jo palautua normaaliolotilaan, jolloin pusutellaan kaikki vastaantulevat huolimatta siitä kumpaa sukupuolta ovat, leikitään kaikkien kanssa ja jos joku haastaa riitaa niin antaudutaan heti ja kellahdetaan selälleen ettei synny isompaa kinaa.