Tänään me lähdettiin äipän kanssa autoilemaan tuohon viiden kilomtrin päähän joulumyyjäisiin. Mä olin lupautunut sinne Rasmus-leon kanssa halikoiraksi ja sitten siellä oli temppukoirina Iita ja Vili. Pakkasta oli yks aste ja  paikalle saapuikin paljon väkeä.

Mulla on vieläkin juoksut, mutta Rasmus ei tajunnu että ne tuoksut tulee musta, vaan haisteli innokkaana maata. Rasmus oli ostanu mulle joululahjaksi koirien joulukalenterin josta tulee koirasuklaata. Kiitos Rasmus ja Sarikin pikkuisen.

Me oltiin Rasmuksen kanssa kahdestaan siinä toisella reunalla kojualuetta ja pikku-Vili esitti temppuja lasipajan sisäänmeno-ovien lähellä. Vili onkin tosi taitava. Kaikista tempuista ei edes tullut kunnon kuvia, kun se oli niin älyttömän vikkelä.

Paikalle tuli sitten myös Iita-koira Hannan kanssa ja mukana oli myös meidän treeni-Marita. Kiitos Maritalle kuvien ottamisesta. Iitan kanssa ei olla pitkään aikaan nähtykkään ja mä menin haisteleen sen takapuolta ja vähän murahdin sille niin näyttihän se takasi mulle hampaita. Meidän äipät ihmetteli mikä nyt on. Mulla on nyt juoksu ja se tarkottaa sitä, että mulla on oikeus käyttäytyä vähän omituisestikkin. Sitä paitsi Hanna sanoi, että iitallakin saattaa olla juoksu tulossa. Ja mä vaan halusin ilmoittaa Iitalle, että Rasmus on mulle varattu. Oli Iitalla kyllä myös ihana sininen Italiasta tuotu pallo, joka olis voinu ihan yhtä hyvin olla mun....

Meitä kävi rapsuttelemassa montamiljoonaa lasta. Äippä väittää ettei ollut niin montaa, mutta kyllä mä olen ihan satavarmasti parempi matikassa, joten monta oli. Myös aikuisia oli paljon ja ihan mukavia. Äippä vähän jännitti miten meillä menee, no enhän mä pure ketään, mutta on musta jo senverran leo tullut, etten mä enää liehakoi kaikkia tuntemattomia. Siihen nähden meillä menikin loistavasti. Paitsi sille joulupukille mä vähän murisin. Äippä ihmetteli, etten koskaan ole ihmiselle murissu, mutta äippähän on niin pöhkö, ettei se tajunnut, ettei se mikään ihminen ollut vaan JOULUPUKKI!

Lopussa meitä alko jo ihan selvästi vähän kyllästyttään, vaikka käytiin vuorotellen vähän kävelemässä ja jaloittelemassa. No oltiinhan me paikalla kuitenkin kolme tuntia! Rasmus päätti sitten kanssa alkaa temppukoiraksi.

Vaan olipas meillä mahtava päivä ja äippä osti mulle oman pullankin. Kotona uni maittoi monta tuntia eikä pitkälle lenkillekkään huvita enää mennä. Huomenna on taas itsepäisyyspäivä - katsotaan mitä sitten keksitään.

Oikein hyvää itsepäisyyspäivää kaikille - muistakaa käydä kurkkimassa meidän joulukalenteria!