Viikko on alkanut kylmästi. Pakkasta on tälläikin hetkellä yli 21 astetta. Toisaalta tähän alkaa jo tottua. Koiralla ei ole kylmä. Se jää illalla sisälle nukkumaan, mutta jossain vaiheessa tulee sängyn viereen läähättämään ja odottaa, että käyn päästämässä sen ulkokuistille omalle sohvalleen. Kuistilla on pakkasta myös. Ei tietenkään niin paljon kuin nyt ulkona, mutta pakkasta kuitenkin. Minkäs sille voi... kun on kuuma niin on kuuma. Tuskin itsekkään nauttisin nukkumisesta liian lämpimässä, jos päälläni olisi valtava turkki.

Eilen oli lauhempi päivä. Ja iltakin. Autoiltiin Ronjan kanssa koirapuistoon. Siellä oli monenmoista kaveria. Mä olen niin hirvittävän onnellinen siitä, että Ronja tulee kaikkien kanssa toimeen. Se mielummin on kakkonen kuin alkaa taistelemaan johtajan asemasta. Siellä oli pikkuinen corgi myös, joka hieman arasteli Ronjaa sen koon takia. Corgi meni aina omistajansa tai jonkin muun ihmisen jalkojen väliin "turvaan" kun Ronja meni haistelemaan ja pyytämään leikkimään. Ronja kävi hakemassa corgia leikkimään varmaan toistakymmentä kertaa tuloksetta. Sitten sitkeys palkittiin. Corgi kipitti itse Ronjan perään ja haastoi juoksemaan kanssaan haukkumalla. Ja kyllä ne juoksivatkin. En olisi koskaan uskonut, että corgin tyyppinen koira voi pinkoa niin lujaa.

Tänään oltiin Teivossa treeneissä. Pakkasta oli paljon ja paikalla ei ollut muita hytisemässä kuin Rasmus-leo meidän lisäksi. Otettiin 20 minuutin reippailulenkki ja sen päälle pikkuisen seuraamista sun muuta. Porukka on ollut tosi vähissä nyt talvella. On toki ollut kamalan kylmiä ilmoja ja kaikilla treenikavereillamme ei ole sellaista turkkia kuin leoilla. Itseltä on pikkusen ollut hukassa ideat ja motivaatio. Eiköhän ne sieltä löydy kun kevät alkaa tulla lähemmäksi eli ei oteta mitään paineita.

Aina kun sanotaan, että koira muistuttaa emäntäänsä/isäntäänsä niin taitaa niin meilläkin olla. Eikä pelkästään ulkonäkönsä perusteella vaan myös luonteeltaan. Ronja pitää myös samoista asioista kuin minäkin. Askartelin ennen paljon. Tein aina joulukortit itse. Nykyään en tee (paitsi valokuvista) kun ei ole aikaakaan. Näpräsin myös ikkunoihin aina jotain joulukoristeita niin myöskin pääsiäiseksi tipuja sun muuta. Ronja rakastaa myös askartelua. Meillä on olohuoneen nurkassa kori, jossa on polttopuita. Sinne viskotaan toisinaan myös maitotölkkejä (pestyjä tietenkin) ja muuta sytykkeeksi kelpaavaa. Se on Ronjan askartelukori. Toisinaan se seisoo etujalat melkein tyhjässä korissa ja valikoi mitä se tälläkertaa sieltä valkkaisi. yleensä se ottaa sieltä maitopurkin ja muotoilee siitä pieniä palasia ympäri olohuoneen lattiaa.

Tänään kun tiskasin niin Ronja makoili keittiön lattialla. En kiinnittänyt siihen juurikaan huomiota. Huomasin kyllä että se jotain siinä nysvää. Sain tiskit valmiiksi ja koira oli siirtynyt olohuoneeseen. Sen askartelut oli jäänyt siihen lattialle. Se oli ottanut kaksi ohutta sinivalkoista tiskirättiä uuninkahvalta. Sitten se oli suikaloinut rätit noin kolmen senttimetrin levyisiksi siivuiksi siten, että ne olivat vielä kiinni toisissaa toisesta päästä. Aika upea taideteos. Eilen illalla kun katsottiin telkkaria se makasi sohvapöydän vieressä. Näin, että se alkoi taas askarrella ja kurkkasin mitä se tekee. Ronjalla oli sellainen keltainen tarrapaperinippu muistilappuja. Otin ne pois siltä ja se laittoi kuin loukkaantuneena päänsä maahan. Mutta ei - älkää luulkokkaan, että se olisi loukkaantunut. Sillä olikin vielä puolet muistilappupinkasta jemmassa maassa. Se asetteli kuononsa aarteen päälle ja makoili muina miehinä siinä ja odotti että lähtisin pois. Mutta ähäkutti kattimatti, huomasin sittenkin ja pelastin muistilaput.

Nyt on pientä nuhanpoikasta liikkeellä. Monta päivää on särkenyt päätä ja nyt on kylmä, mutta ei kuumetta. Vähän särkee kaikkialla, mutta tuskin tämä sen kummempaa on. Huomenna ei ole tiedossa mitään ihmeellistä. Yritetään ottaa ihan lungisti ja lenkkeillä tässä kotimaisemissa.