Tänään aamulla äippä lähti iskän kanssa töihin. No ne tuli onneks jo pian takasin ja sitten me lähdettiin äipän kanssa ulos. Täällä oli oikein hieno ilma. Aurinko paisto ja oli pikkunen pakkanen. Just kun me mentiin ulos niin me nähtiin Eetu! Eetu on sellanen pikkunen kikkarakarvainen valkoruskea poika, joka on musta niin ihana. Eetu kyllä pelkää mua kun se pelkää vähän yleensäkkin isoja koiria, mutta ei se mua haittaa. Mä tykkään siitä silti. Äippä tosin väittää, että kun mulla on nyt juoksu niin sen takia mä vöyhkään koko ajan.

No Eetu meni sen iskän ja äipän kanssa just sopivasti sinne suuntaan mihin menkin oltiin menossa ja mä olin tietty ihan että JEE! Mutta sitten kaikki meni pieleen. Äipästä on tullut TOSI HIDAS!!! Mä yritin auttaa sitä tulemaan lujempaa, että saatas Eetu kiinni, mä vedin ja kiskoin, mutta äippä ei millään päässy eteenpäin. Se pysähty ja sano, että ODOTA, mutta mä yritin sanoa sille, että kuule äippä ei käy, Eetu on kohta jo liian kaukana, nyt pitää mennä lujaa. Mä kiskoin ja kiskoin ja aina kun mä kiskoin niin äippä pysähty ja me jäätiin kokoajan kauemmas Eetusta.

Lopulta Eetu katos näkyvistä ja sitten mä vasta kiskoinkin. Sitten äippä suuttu. Se sano mulle rumia sanoja, joita lasten kuullen ei sais koskaan käyttää. Ja se sano ne aika kovaakin. Sitten mä vähän rauhoituin. Äippä sano, että nyt se tietää miks koirakirjoissa sanotaan, että juoksuista narttukoiraa ei saa kouluttaa. Mäkin tiedän, siksi koska juoksuinen narttukoira on yleensä niin viisas, ettei sitä ole tarvista kouluttaa. Äippä kyllä sano, että juoksuinen narttukoira on niin KUURO!

Päästiin me eteenpäinkin. Ainakin kaks kilometriä, mutta meillä meni varmaan tunti aikaa kun äippä pilas kaiken ja oli niiin hidas. Eetukin tuli jo takaspäin meitä vastaan eikä edes halunnu tulla mua haisteleen vaikka mä niin tykkään siitä. Äippä otti jotain kuvia musta kun mä olin niin hauskan näkönen kun etsin aarteita lumihangesta.

Mä haistan kyllä, että tässä kohti on jotain, pitää tutkia tarkemmin.

 

Kuuntelemallakin sen jo tietää, että varmasti on hiiri tai joku tuolla lumen alla.

 

Kaivakaa kuin hullut ja äkkiä, ettei se pääse karkuun!

 

Aika syvä kuoppa, mutta hiiri tais päästä karkuun, ei ole kuin hajut jäljellä...

 

Tälläiset oli maisemat. Aika paljon on lunta sitten kuitenkin satanut.

 

Kiitos seurasta ja hyvää loppuiltaa. Me lähdetään vielä iltalenkille.