Äippä taisi kertoakkin jo siitä, että olen dietillä. No äippä meni yks päivä laittamaan mulle kippoon lampaanlihaa. Se oli käynyt barffi-kaupassa ja ajatellut ostaa mulle jotain uusia makuja. Olis vaan kannattanu kysyä eka multa tykkäänkö edes? No ruoka sitten jäi kippoon. Se oli siinä vielä seuraavanakin päivänä. Meillä tuo kylmäeteinen on kuin jääkaappi, joten ei se miksikään mennyt. Ja mä kun olin päättänyt etten sitä syö.

En mä tiedä vaikka olisin allerginen lampaanlihalle. Kyllähän meillä koirillakin on jokin vaisto, mitä kannattaa suuhunsa laittaa ja mitä ei. Se ei välttämättä toimi aina. No sitten äippä antoi periksi vihdoinkin ja heitti koko kipollisen lampaanlihaa roskiin. Se oli tehnyt siskonmakkarakeittoa ja mä olin ihan että JEE nyt sitä saa ja sainkin illalla jo maistaa vähän. Koska äippä oli jättänyt vielä jääkaappiin sen paketin, jossa oli sitä lampaanlihaa, se hullu meni laittamaan sitä aamupalalla siskonmakkarakeiton sekaan!!! Ja mä söin siitä melkein kaikki, kunnes huomasin, että siinä on seassa sitä helkutin lampaanlihaa.

No äippä lähti töihin ja mä jäin muksujen kanssa kotiin kun niillä oli taksvärkki-päivä. Sitten mä oksensin. Mä en ollut pariin päivään syönyt juuri muuta kuin yhden pienen annoksen sitä keittoa. No niin jaa joo - no ehkä pari leipää myös, joista toisen kuivatun varastin kanille tarkoitetusta leipävarastosta eli keittiön uunin ala-luukusta, joka sattumoisin pidetään auki, jotta leivät kuivuvat.

Äippä tuli kotiin ja huolestui musta. Mä olin väsyny. Muuten mitään sairauteen viittaavaa ei löytynyt. Se päätti tarjota mulle ruokaa. Se keitti riisi-ohraa ja laittoi sekaan broilerin jauhelihaa ja varmuuden vuoksi yhden puolikkaan mittalusikallisen tehobakt-jauhetta, jos mahassa olisi  jotain  pöpöjä. Mä vedin kaikki ja heti ja hyvällä ruokahalulla ja piristyin valtavasti. Ja äipästä tuli iloinen.

Niin iloinen äipästä tuli, että se ehti heikkona hetkenä lupaamaan, että se vie mut vielä illalla koirapuistoon ja niinhän me sitten kaksistaan lähdettiin vaikka vettä satoi. Välillä äippä aina alkaa epäileen, että onko se ihan terve, kun ajaa 20km yhteen suuntaan ja sitten takaisin autolla vaan sen takia, että saa mut vietyä koirapuistoon. Mä kyllä sanoin sille, että se on ihan normaalia, niin kaikkien koirien äipät tekee ja useimpien vielä joka päivä, mutta tota loppua se ei enää uskonut.

Koirapuistoon menossa on yksi vähemmän kiva puoli. Äippä suihkuttaa mun turkkiin joka kerta jotain ainetta, ennen kun lähetään. Se on väittäny että se on vaan "hajuvettä", mutta mä epäilen, että oikeesti se on semmoista täintorjunta ainetta (1dl vettä, 1rkl molkosaania ja 6 tippaa laventeliöljyä). Mä en juurikaan tykkää tuosta toimenpiteestä, mutta hyväksyn sen koska sitten päästään lähtemään.

Sateisesta, kuraisesta ja pimeähköstä koirapuistosta löytyi yksi kaveri. No alussa oli toinenkin, mutta se lähti aika pian kotiinsa. Siellä oli mun kanssa saman ikäinen karhukoiratyttö. Me juostiin ja touhotettiin yhdessä. Lopuksi mä olin jo aika naatti ja kun se yritti hyppiä selkään niin mä kellahdin selälleni ja nostin tassut kohti ilmaa. Äippä oli niin tyytyväinen, koska olin tietenkin niin puhdas. Kotona jouduin suihkuun, mutta sehän on mulle nykyään ihan helppo homma. Äippä vaan näytti kädellä suihkuhuonetta ja sanoi pesulle ja mä menin sinne ihan itte, eikä muuten tarttenu edes kaulapannasta ohjata!