Tällä viikolla on ollut paljon mietittävää. Auto temppuilee ja ei olla päästy kumpanakaan päivänä treenaamaan. Koira vaatii selvästi enemmän tekemistä, koska sen sisäinen kello ilmoittaa sille, että pitäs jo mennä treeneihin. Välillä se näyttää suorastaan masentuneelta ja välillä on alvariinsa sivulla istumassa ja odottamassa, että hei tehdäänkö jotain. Ja ollaanhan me jotain pientä tehtykkin tuossa lenkkien ohessa sitten, muttei se ole sama asia.

Jäätyneet värit (yllä)

Eilen tapahtui kummallinen juttu. Oltiin reilun tunnin lenkillä tuolla kylätiellä ja yhden mutkaan jälkeen meitä vastaan tuli mies poikansa kanssa. No kyllähän mä tiesin ketä ne on, mutta koira ei. Pojalla oli polkupyörä ja miehellä keppi kädessä. Ronja murisi vaimeasti ja kun mies jutteli sille, että tule katsomaan niin koira perääntyi ja alkoi haukkumaan. Ei suostunut millään menemään, enkä tosin sitten jaksanut suostutellakkaan enempää. Häntää se heilutti välillä kuitenkin, että taisi vain olla hämillään. En tiedä onko tuolla vaikutusta, että ollaan nyt koko viikko kökötetty täällä maalla, eikä käyty missään vai onko sillä joku murkkuikä. Muille se ei ole tuota tehnyt koskaan. Kaupungissa ihmisiä on niin paljon, että niiden ohitse päästään niitä ollenkaan huomioimatta, mutta täällä kylätiellä kun joku tulee vastaan niin onhan se pikkuinen ihme aina koiran mielestä.

koivunlehdet terassin pöydällä (yllä)

Öisin on ollut jo pakkasta. Viime yönäkin taisi olla yli 5 astetta. Toivottavasti hirvikärpäset ovat jo rauhoittuneet, mutta jotenkin mulla vaan on sellanen tunne, että ne ei ihna pikkupakkasista säikähdä. Lepakkoja on näkynyt ja kuulunut nyt syksyllä paljon tässä pihapiirissä. Tässä melkein naapuri kertoi eilen, että huuhkaja oli yrittänyt napata heidän koiran (welsh corgi). No eihän se sitä olis ilmaan jaksanut nostaa, mutta toinen koira (hoffi) oli mennyt sitten hätistelemään sen pois. Pahaa jälkeä se huuhkajakin voi kynsillään saada aikaan.

Tässä kirjoitusten välissä olevat kuvat on otettu tänään aamulla pihapiiristä. Kaikkein oudoin tapahtuma oli ollut tuossa pensaassa, jonka nimeä en kuollaksenikaan muista. Se kasvaa joka kesä uudestaan ja siitä tulee tosi iso. Varret punertavat ja sitten vihreitä lehtiä ja vaaleat pienet kukat... no joka tapauksessa katkoin puolikuolleet varret viikko sitten ja nyt aamulla katoin että mitä ihmeen nenäliinoja tuohon pensaan oksien tynkään on tarttunut. Lähempi tarkastelu osoitti, että oksientynkien väleihin oli kasvanut jääviuhkoja. Siis oikein suuria - halkaisija jopa 6-8cm. Hienoja, mutta hauraita.

Tänään lähdetään kaupunkiin. Mennään tuolla työpakettiautolla, kun oma "koirankuljetusauto" on edelleen sairaslomalla. Onneksi Ronja tykkää matkustaa tuollakin, eikä vedä hernettä nenään vaikka pakettiauton takaosaan joutuukin. On tyytyväinen kun pääsee mukaan. Kaveriksi kaupunkilenkille meillä lähtee treenikaveri Reiska. otan kameran mukaan jos vaikka satuuisi jotain kuvia räpsimään.

Ronjan ruokavalioon on tullut nyt puurot siitä syystä, että pelkkä liha ei ole tällähetkellä suosiossa. Keitän vedenkeittimellä vettä ja sekoitan sitä hiutaleisiin. Ollaan kokeiltu ohraa, kauraa, tattaria ja ruista. Kaurapuuron jälkeen alkoi pierettämään, mutta muut ok - ruispuuro tuntui olevan herkkua. Niin pelkkää puuroa ei siis ole ruokana- vaan sekoitan siihen sitten sekaan raakaa lihaa ja kasviksia (=barf-mössöä). Nyt on maittanut hyvin.

 Ainiin, meinasi ihan unohtua, että osallistuttiin leo-kalenterin kuvakilpailuun ja Ronjan ja viljapelto-kuva pääsi mukaan isoihin kuviin. Nessa ja traktori-kuva  tulee sitten johonkin pienempänä. Tässä alla kuvat joilla osallistuttiin.