Aurinko on piilossa. Neljän jälkeen tulee jo pimeää ja kun töissä ikkunoista katsoo ulos, niin tuntuu kuin olisi yö. Ikäviä tapahtumia on viime aikoina saanut lukea ja kuulla kaikkialta. Turun eläinsuojeluyhdistys kerää rahaa niiden kahden setterin omistajalle (setterit heitettiin parvekkeelta alas kolmannesta kerroksesta). Molemmat jäivät henkiin toinen huonommassa kunnossa. Omistaja ei siis itse heittänyt koiria alas parvekkeelta. Eläinlääkärikulut ovat jo n.10 000e molempien koirien leikkauksista ja tehohoidosta. Turun eläinsuojeluyhdistyksen sivuilla lisää... http://www.tesy.info/suomi/avustukset/index.html .

Netissä kiertää adressi, jossa kerätään nimiä toisen ikävän tapahtuman tiimoilta. Omistaja roikotti koiraansa parvekkeelta kaulapannassa ja narussa useita tunteja. Koira jäi henkiin, mutta jäljet olivat pahat. Suomen hieno oikeuslaitos on nyt tehnyt päätöksen, että koira voidaan palauttaa omistajalleen...

Osanotto myös Mallun perheelle Dare leonbergin äkillisestä poismenosta. Nuoren koiran kuolema on aina raskas kokemus.

Mutta valoa on näkyvissä. Tassupari-kaupassamme on ollut hiljaista, mutta paljon kivaa on luvassa. Teimme päätöksen lopettaa yhden koiranruoan myynnin, kun se ei paikkakunnalla liikkunut juurikaan. Saimme hieman tilaa myymäläämme ja tilalle otamme pienen pakastimen ja toisen varastoon niin saamme valikoimiimme myös pakastettuja tuotteita. Eilen teimme työharjoittelijan kanssa Tassuparista joulukaupan. Paketoimme valmiiksi somia paketteja pienen muovikuusen alle. Pikkuisen ehkä aikaista, mutta kaikki mikä piristää on sallittu.

Olemme saaneet uuden "blogiystävän" Kreetalta. Käykää lukaisemassa Neron ja muun perheen kuulumisia Neron linkistä. Niitä lukiessa tulee jotenkin niin aurinkoinen olo :)

Ja paras valonpilkahdus on se, että koira alkaa piristyä taas. Se on syönyt nyt viikon ajan Dog Form-jauhetta ja homeopaatti Riikan tippoja ja rakeita. Jompikumpi tai molemmat yhdessä ovat saaneet sen piristymään. Tänään aamulenkillä se kulki jo edellä häntä pystyssä kun toissapäivänä sitä sai vielä kiskoa perässä.

Ai niin ja ihan meinasi unohtua, että keskiviikkona olimme Kuukujalla treenaamassa. Kaatosateessa ei ollutmuita kuin Rasmus-leonberg ja kaksi muuta koiraa, joiden nimiä en valitettavasti muista. Otettiin pieniä pätkiä Ronjan kanssa seuraamista ja liikkeestä seisahtumista. En aikonut ensin sitä makuuttaa kun tiedän miten vastenmielistä sen on maata märässä maassa. Mutta jos me kuitenkin joskus päästäisiin sinne BH-kokeeseen, niin saattaahan silloin olla sateinen keli niin otettiin sitten kuitenkin Rasmuksen vieressä paikallamakuuta märällä nurmikolla. Ja pysyihän se hienosti. Ei varmaan lähellekään kymmentä minuuttia kun ajattelin, että paras mennä luokse ennen kuin ponkaisee ylös. Mutta hienosti kuitenkin.