Tänään oltiin menossa hakemaan tyttöä pois kaupungista harrastuksista. Lähdettiin hyvissä ajoin ja ajattelin, että teen Ronjan kanssa pienen kaupunkilenkin kun ei ole pitkään aikaan sellaista harrastettu. No vähän ennen keskustaa ajattelin, että pitäiskö sittenkin poiketa energiaa purkamaan koirapuistoon kun se siinä matkan varrella sopivasti oli eikä pitkään aikaan olla käytykkään.

Kaarrettiin auto sitten siihen koirapuiston viereen parkkiin ja Ronja vinkui jo takana. Se muisti paikan ja oli innoissaan. Koirapuistossa näytti olevan eräs vanhempi pariskunta koiransa kanssa. Ne oli tuttuja ja ihan OK. Sitten oli yksi pikkuinen OK ja yksi keskikokoinen OK ja yksi labradorin näköinen. Kaikki koirat tulivat häntää heiluttaen Ronjaa portille vastaan. Päästin koiran puistoon ja kaikki juoksivat sen luokse. Labradorinnäköinen hyökkäsi niskaan kiinni ja siltä seisomalta muistin, että sama koira oli ollut joskus ennenkin siellä yhtäaikaa ja kurmuuttanut Ronjaa taukoamatta. Silloin lähdettiin pois heti.

Ronja hölkötteli eteenpäin eikä välittänyt labradorinnäköisestä tyypistä (uros). Se yritti haistella muitakin koiria, mutta labradorinnäköinen vaan roikkui sen niskassa, vaikkakin oli jo jäänyt vähän Ronjaa pienemmäksi. Ronja katsoi parhaaksi heittäytyä selälleen ja alistua. Ei auttanut. Labradorinnäköinen kävi kurkkuun kiinni. Ei se lujaa purrut, ei mitään jälkiä, eikä vihainenkaan varmasti ollut kai. Ronja veti suupieliä taakse ja yritti näyttää sille hampaita merkiksi että lopettaa jo. Siinä vaiheessa mun oli puututtava peliin. Me oltiin oltu koirapuistossa tässä vaiheessa varmasti reilut 30 sekuntia.

-Nyt riittää, käske koiras lopettaa, sanoin labradorinnäköisen koiran omistajalle, joka oli nuorehko mies rööki suussa.
- Se leikkii, sanoi hän, mutta veti koiransa kuitenkin irti meidän Ronja-paran kurkusta. Ja päästi saman tien koiransa irti jolloin se ampaisi taas Ronjan kurkkuun.
- Ota se pois, sanoin taas.
- Se leikkii, etkö tajua, että se on vasta 8kk vanha ja se haluaa leikkiä?
- Juu, ja tämä on 6kk ja se ei halua leikkiä. Ei tuo ole mitään leikkiä, jos toista purraan niin että se alistuu ja siltikin vaan purraan eikä osata lopettaa. Me lähdetään pois, ei me viittitä tällästä leikkiä leikkiä.
- mnmmnmn...nuorehko mies mumisi jotain rööki suupielessään.
- Niin, mä en tosiaan halua, että Ronja oppii vihaamaan tuon näköisiä koiria tai juuri tätä koiraa, ihan vaan sen takia, että se kasvaa sen verran isoksi ja siitä on sitten leikki kaukana kun se haluaakin antaa takaisin samalla mitalla. En tosiaan halua että se kasvaa sellaiseksi.

Tässä vaiheessa vanha mies, joka oli siis meidän koirapuistotuttu, totesi nuorelle miehelle; Niin, siitä tulee tooosi  iso.

Enempää en jäänyt kuuntelemaan. Ronja tuli ekasta pyynnöstä portille ja siitä ulos. Ei sille vielä mitään traumoja jäänyt. Heti nosti ylväästi hännän kaarelle ylös ja heilutti sitä vielä sinne aitaukseen jääneelle pikkukoiralle. Kerittiin olla koirapuistossa varmaan kokonaista 2 minuuttia. Mentiin sittenkin kaupunkikävelylle.

En tiedä onko koirapuistoja varten laadittu mitään sääntöjä missään. Mun mielestä se jonka koira ei osaa käyttäytyä ei tule puistoon tai ainakin poistuu heti kun puistoon tulee joku sellainen, jota sen koira ei sulata. No eihän se labradorinnäköinen varmasti mikän verenhimoinen tappaja ole, mutta mielestäni koiralta on kyllä jäänyt jotain tärkeitä oppeja saamatta, mikäli se ei tajua, milloin toinen koira on alistunut. Yleensä kun toinen alistuu, se tarkoittaa sitä, että leikki on nyt loppu ja voittaja on selvinnyt. Olkoonkin kyseessä vasta 8kk vanha koira. Usein tälläiseen käytökseen törmää tapauksissa, jossa pentu on luovutettu uuteen kotiin ja erotettu emostaan ja sisaruksistaan hyvin varhain ja hyvin paljon ennen luovutusikää. Saas nähdä millainen koira siitä sitten isona tulee.

Saatanpa olla ihan väärässäkin, tai sitten en. Itse en sulattaisi tuollaista käytöstä omalta koiralta. Ei me Nessankaan kanssa juuri koirapuistoissa käyty, kun ei se muita narttuja sietänyt juurikaan. No sitten ei vaan menty koirapuistoihin. Nessa olikin jo aikuinen, enkä usko että olisin saanut sitä sen sietokykyä mitenkään kehitetyä enää, mutta kun kyseessä on pentu, niin kannattaisi tähän hieman panostaa. Eipä se sen kummempaa oppia tarvisi, kuin että kun käytös menee tuollaiseksi niin pentu viedään pois koirapuistosta mihin kaverit jäävät. Tarpeeksi monta kertaa kun tämän toistaa, niin uskon, että koira tosiaan tajuaa, että jos vaan kurmuuttaa toista, niin joutuu leikistä pois.

No sellaista tänään. Eipä kummempia. Tänään on se oikea päivä jolloin tuli puoli vuotta Ronjalle täyteen.
Hip hei. Sellaiset oli kekkerit.