Tänään käytiin eläinlääkärissä Ronjan kanssa. Ajattelin tutkituttaa onko neidille kehittynyt vasta-aineet rabiesta vastaan jos vaikka päästäisiin kesällä reissaamaan lomamatkalle Ruotsiin ja Norjaan. Ensin käytiin tietenkin koirapuistossa reuhkaamassa, kun ajattelin, että hyvä vähän väsyttää niin ei jaksa niin paljon pistää hanttiin verikoetta. Koirapuistosta oli tarkoitus ajaa suoraan lääkäriin, mutta muistin ettei meillä ole rekisteripapereita mukana. Sitten haipakkaa kotiin hakemaan niitä.

Ja niitä ei löytynyt mistään! Kuumeisesti mietin missä ne on mulla viimeksi olleet. Lahdessa oltiin näyttelyssä ajat sitten ja sen jälkeen niitä ei ole tarvittu. Olisko ne jääneet sinne? Ei - kyllä ne oli autossa mulla paluumatkalla mukana. No sitten vaan otin mukaan viimeisimmän laskun lääkäriltä syksyltä, kun käytiin rokotus ottamassa ja toisen koiran paperin, josta näkyy nimet ja sirunumerot. Lääkäri sai kaikki tarvittavat tiedot niistä, mutta raivotautirokotteen merkki puuttui. Lupasin soittaa sen heille huomiseksi.

Ronja tuli reippaasti sisälle lääkäriin. Haisteli uteliaana kaikki nurkat ja tahtoi kovasti hoitohuoneeseen. Hoitohuoneessa lääkäri pyysi Ronjaa istumaan. Kysyin olisiko parempi, että se makaisi, niin pysyisi paremmin paikoillaan. Lääkärin mielestä helpompi olisi jos se istuisi, mutta Ronja päätti mennä makaamaan. Niinpä minä sitten olin kyykyssä  puolittain neidin päällä ja pidin päästä kiinni. Lääkäritäti otti putkilon verta jalasta ja Ronja odotti kiltisti. Tunsin kädessäni kuinka se narskutteli hampaitaan hermostuksissaan, muttei kertaakaan yrittänyt edes kääntää päätään toista etutassua kohden, josta veri otettiin. Olin oikeesti yllättynyt, että kaikki meni niin hienosti. Olin siis varautunut rimpuilevampaan käytökseen.

Ronja sai kehut ja namit ja sitten mentiin takaisin aulaan ja maksettiin. Vartin huvi maksoi vähän päälle satasen. Käytiin vielä vaakalla, joka näytti lukemia 59,8kg. Sitten Ronja kävi moikkaamassa nurkassa olevaa pientä karhupatsasta, joka oli pikkuisen outo Ronjan mielestä. Sitten sanottiin lääkärille heipat ja lähdettiin kotiin.

Kotona pengoin kaikki laatikot ja etsiskelin rekisteripaperia. Löytyihän se sitten tunnin etsinnän jälkeen hyllystä ruskeasta kirjekuoresta jossa oli Lahden näyttelyn muitakin papereita. Soitin siitä sitten samantien lääkärille rokotteen nimen. Vasta-aine tutkimus valmistuu kahdessa viikossa. Lupasivat sitten soitella. Jos vasta-aineita on niin haemme koiralle sitten passin eläinlääkäriltä, jos vaikka pääsemme tänä kesänä lomailemaan. Passi maksaa kuulemma 15 euroa.

En tiedä onko tuo verikokeen ottaminen semmoinen asia, että siitä kannattaa edes kirjoittaa. Toisethan käyvät niissä useikin, mutta Ronjalle tämä oli elämänsä ensimmäinen verikoe. Hienosti meni. Eiliset treenit menivät vähän penkin alle, kun ei koiraa saanut keskittymään mihinkään muuhun kuin parkkipaikalla oleviin hevosenpaskoihin, mutta tämänpäiväinen käytös korvasi kaiken. ;)

Saimme Annalta ja Ronja-kaimalta haasteen talvisesta kuvasta, muttä jätämme sen nyt väliin kun olemme kertaalleen sen jo aiemmin laittaneet. Lienee jo aika hyvin kiertänyt leot, joilla on blogi. Kiitos kuitenkin Annalle.