Leonberginkoiran
Rotumääritelmä


2085692.jpg
Yleisvaikutelma:
Leonberginkoira on isokokoinen, omasta mielestään suorastaan jättimäinen, kulmakunnan
voimakkain ja lihaksikkain koira.


1607336.jpg
Tärkeitä mittasuhteita:
Urosten säkäkorkeus on 72-80 cm ja narttujen 65-75 cm, ylettyy vaivattomasti
nappaamaan nakin ruokapöydältä. Kropan pituus on noin 10-17% säkäkorkeutta
suurempi mutta venyy tarvittaessa koko sohvan mittaiseksi. Suuresta koostaan huolimatta koira ei ole kömpelö, vaan ketterä. Tarvittaessa se kiitää kepeästi peuran tai hirven (tai ylipäätään vaikka pyörillä kulkevan pesukoneen) perässä korvat lepattaen vaakasuorassa pään molemmin puolin. Koska koira ei yleensä hauku, voi koiran liikkumisen parhaiten huomata katkeavien oksien ja lentoon lähtevien lintujen äänen perusteella.



1725675.jpg
Luonne ja käyttäytyminen
Humoristinen, oma-aloitteinen, avulias ,utelias ja tuppautuva jokapaikanhöylä, jota
myös seura-, vahti-, suojelu-, palvelus-, paimen- ja vesipelastuskoirana käytetään. Suurta tyydytystä voi saada taklaamalla samalla polulla kulkevaa isäntää parhaaseen lätkä-tyyliin aina ohi laukatessaan. Aamu-, keskipäivä- ja iltauninen sekä tietenkin myös yöuninen.
Kuorsaa.


1968212.jpg
Pää
Leijonamainen kolmionmuotoinen iso pallero joka pyörii vartalon etuosassa. Kuono on huomattavan leveä ja isokokoinen. Pentuna sattuu usein, että koira juostessaan kuono maassa hajujen perässä unohtaa koko laitteen ja kompastuu omaan nenäänsä. Pään sisältä kuuluu usein ääniä; koira harvoin pitää hirveää meteliä, vaan ilmaisee olemassaolonsa muutamalla haukahduksella ja murahduksella.
Huomion kiinnittämiseksi rotu on kehittänyt yhä voimistuman vingahduksen, joka jatkuessaan päättyy raikuvaan haukkuun, naapurin uroskoiraa sitten jo tervehditäänkin vatsan alaosasta asti lähtevällä ja keuhkoissa kaikuvalla kumealla haukunnalla.


1767194.jpg
Silmät
Havaitsee helposti naapurin kissat ja pimeissä puskissa vaanivat näkymättömät pikku-ukot. Tarkkuudessa on muuten toivomisen varaa; eivät kaikki tuulen kaatamien kannot ole märehtiviä hirviä tai muita suurpetoja. Leonberginkoiran ruskeissa nappisilmissä on älykäs ja hyväntahtoinen ilme, mikä saattaa antaa joskus ihan tarpeettomasti "älykoiran" leiman.
Parhaita tarkkailupaikoja ovat oviaukot, ulko-oven edusta sekä ulkona kaikki hieman korkeammalla olevat maastokohdat; lumikasat, rinteiden yläosat, vesistöjen rannat ja aukeiden laitamat.


1712413.jpg
Korvat
Ne rukkasen näköiset "läpyskät", jotka roikkuvat siinä pään kummallakin puolella valikoivat ja suodattavat ääniä koiran mieltymysten mukaisesti. Kun korvia ravistelee, syntyy taputusta muistuttava ääni, jolle isäntä voisi keksiä jotain käyttöä.


1712423.jpg
Leuat/hampaat/purenta
Kovassa käytössä varsinkin elon alkutaipaleella. Käytetään ensin nilkkojen ja varpaiden puremiseen, joista siirrytään kenkien ja kirjojen silppuamisen kautta aina sohvan raateluun saakka. Puruluita kuluu useita vuodenmittaan, niinpä rotu on kehittänyt tavan pureskella lenkkipolulla itse riipimiään kuivia oksia. Pureskelun tulokset soljuvat toisesta suupielestä maahan kuin vanhalla kalastajalla kalanruodot konsanaan. Isoimmat leuoista tavatut ja maasta irti kiskotut "oksat" ovat olleet 4-5 metrin pituisia; kestää hetken, ennen kuin rotu älyää, että siirryttäessä isännän mukana eteenpäin näitä oksia ei ole tehokasta kuljettaa suussa poikittain, vaan on oksan toisesta päästä vetämällä edettävä.


1720702.jpg
Kaula
Kaula yhdistää pään ja vartalon, siihen laitetaan kaulapanta. "Kaulapanta?
Kaulapanta! Sä laitoit mulle kaulapannan! Jee! Minne me mennään?! Etkö sä
ole vielä saanut ovea auki?! Ovi auki nyt! Mä en kestä enääääää!"



1802319.jpg
Runko
Runko sisältää mm. mahan. Sinne uppoaa mitä vain, paitsi silloin kun uros on rakastunut. Viikko menee niin, ettei jaksa edes makkaraa kuin nuolaista. Taloudellisena rotuna myös ihmisruoka kelpaa hyvin, pois ei jää heitettävää ja naapurienkin roskikset pitää tarkistaa säännöllisesti Ja kompostiroska ei sinänsä maistu, mutta esim. jäiset peuranpapanat ovat herkullisia, nam!




1688465.jpg
Eturaajat
Etujaloilla voi kaivautua kukkapenkkiin ja muovimaton alle. Kun käydään valppaaseen lepoasentoon, jota harrastetaan noin 20 tuntia vuorokaudessa ovat etujalat hyvin kätevät muotoilemaan makuualustan tarkkailuasennon vaatimaan muotoon. Nostamalla etujalkaa ihmiseen päin saa herkkupalan tai herätettyä makuulla olevan ihmisen huomion johonkin erittäin tärkeään asiaan.




1774083.jpg
Takaraajat
Takajalkojen holtiton heiluminen paljastaa koiran unen olevan sikeää sorttia. Unessa koirat haukkuu ja karavaani kulkee? Niin, mainitsinko jo; myös kuorsaa ja piereskelee.
Nostamalla takajalkaa naapurin postilaatikkoa, ihmistä tai auton kylkeä päin saa huutia.



1607346.jpg
Käpälät
Koiran hellyttävin kohta, hyvä että niitä on neljä. Käpälissä on räpylät uintia varten ja talvella ne kerää varpaiden väliin jääkokkareita, tällöin kulku on vaikeampaa. Ne mustat nappulat tassun alla eivät pidä liukkaalla lattialla kurveissa!



1968216.jpg
Häntä
Se on se vehje peräpäässä joka heiluu, pyörii, huojuu, sojottaa, vatkaa, paukuttaa ja roikkuu mukana.
Pieniä lapsia voi komentaa sillä, että sanoo: "Jos et ole kunnolla, niin käsken Nabun heiluttaa häntäänsä". Sitä pitää ajaa takaa ja varoa ovia sulkiessa.





1678171.jpg
Liikkeet
Leonberginkoira on ravaaja. Se on myös laukkaaja, löntystäjä, hyppääjä
ja hiipijä. Harvoin patsasteleva, paitsi silloin kun on lenkillä pysähdytty tarkkailemaan ympäristöä kun se kuonon päässä oleva laboratoriotason laite on havainnut jonkun hajun ja on ryhdyttävä selvittämään, mistä haju tulee.




1607340.jpg
Karvapeite
Karvapeite on runsas, pitkä ja paremmin säänkestävä kuin isännän sadetakki. Turkki kestää hyvin huonoa säätä ja märkyyttä sekä varsinkin kylmää. Pakkasessa voi oleskella kauankin. Pohjavilla on runsas ja yleensä sitä sisätiloissa on joka paikassa. Uroksilla on kaulassa ja rinnassa harja. Harjaa pitää harjata säännöllisesti. Eturaajojen hapsut ja takaraajojen housut ovat runsaskarvaiset ja aina takussa. Hännän alapuoli, jonne ei pidä liiemmin kurkistella, koska etupää tulee hyvin herkästi katsomaan, mitäs täällä kurkistellaan sekä eturaajojen hapsut ja takaraajojen housut ovat vaaleammat. Leonberginkoiran turkki on teorian mukaan suhteellisen helppohoitoinen, eikä tarvitse trimmausta tai tupeerausta, vain kohtuullisesti harjausta (noin 5 kertaa päivässä). Oikea Leonberginkoiran karvapeite on irtonainen, leijuva ja tiukasti kankaisiin tarttuva. Ympäri vuoden.




1825355.jpg
Nahka
Pitää koiran sisuskalut yhdessä paketissa; venyy tarvittaessa joka suuntaan, jopa otsanahka.
On päiviä, jolloin koiraa voi muistuttaa, että koirannahka sopii vaikka rukkasten tekoon.





1678167.jpg
Väri
Väri on leijonankeltainen, punainen, punaruskea tai hiekanvärinen (hailakankeltainen, kermanvärinen) tai musta maski. Karvankärjet ovat mustat, mutta yleisvaikutelma ei ole musta. Musta iso kuono on ainakin sen omasta mielestä ihan ehdoton.
Värejä löytyy laidasta laitaan, saviojassa lutraus saattaa tummentaa tai vaalentaa väriä hyvinkin epämääräiseksi. Värillä ei ole väliä, vanhemmiten se kai haalistuu joka tapauksessa.




2045220.jpg
Koko ja paino
Urokset: paino jopa 80 kg. Ei oikein sovi isännän syliin, joskus ei edes autoon, eikä samaan tilaan tarvittaessa oikein sitten muita mahdukaan.
Paino pentuna (4kk) 45 kg, myöhemmällä iällä paino on arvioitava kirjallisuuden perusteella; ei suostu asettumaan tappelematta edes eläinlääkärin leveään ja matalaan vaakaan. Ja uroksen kanssahan ei kerta kaikkiaan voi ihmiset tapella, toinen uros onkin sitten ihan eri juttu. Onneksi se ei muuten juuri koskaan tappelua kaipaakaan.
Nartut: yleensä alle 80 kg. Sopii just melkein emännän syliin.




2083403.jpg
Virheet
Niitä ei ole. Tuomari oli epäpätevä puusilmä. Säässä ei ollut kehumista ja
kentänlaidallakin oli jotain häiritsevää toimintaa...


Huom! Tämä rotumääritelmä on kopioitu netistä koirapalstalta, eikä sen alkuperäisestä tekijästä ole tietoa. Tekijä ilmoittautukoon, niin saadaan tekijän nimi alle! ;)