Tänään oli pakkasta kymmenisen astetta kun paineltiin Teivoon treenaamaan. Ilma tuntui jotenkin paljon kylmemmältä. Kai sitä jo kaipaa niin kevättä ja lämpöä, että palelee pienemmässäkin pakkasessa. Tarkoitus oli mennä ensin lenkille ja sitten ottaa pienet treenit, mutta koska paikalle oli ilmestynyt muutama tuttu koira treeniryhmästämme (joka on ollut todella pieni näin talviaikaan) päätimmekin ottaa ensin treeniä.

Jotenkin tuntuu, että meillä on Ronjan kanssa ollut koko talvi sellaista tyhjäkäyntiä. Tehty liian vähän ja liian vähällä motivaatiolla. Eikä vika ole ollut yksistään koirassa. Jos ollenkaan. Ihan selkeästi treenaaminen sai lisäpotkua kun paikalla oli muitakin kuin ystävämme Rasmus-leo. Seuraaminen sujui nätisti. Ei voi sanoa hienosti, mutta nätisti kuitenkin. Korvat olivat melkein tallella lähes kokoajan. Ilman palkkaa tai muuta leluhoukutinta seuraaminen on tylsää ja tarpeetonta koiran mielestä. Jos palkka on oikeassa kädessä ei seuraaminen ole tarpeeksi innostavaa koiran mielestä. Jos palkka on vasemmassa kädessä ja se on hyvää seuraaminen sujuu hyvin ja innokkaasti. Jos aikoo harhautua niin kun vasemman käden (joka on varustettu nakinpalalla) siirtää kuonon eteen niin johan lähtee taas kulkemaan.

Jotenkin tuntuu,  että ollaan palattu muutama askel taakse päin. Pitäisi varmaan hakeutua johonkin BH-kurssille jos saisi vähän potkua elämään. Ylöjärven koirakerholla sellainen onkin/olikin, mutta talvi ei ole ollut meille oikein suotuisa kun töitä on ollut lumen takia paljon ja treenaamista vähemmän muutenkin. On siis ollut vaikea sitoutua mihinkään tiettyyn määräaikaan tapahtuvaan. Muutosta on tulossa. Kesäkuun ensimmäinen päivä lähtien. Jospa kesän korvilla olisi vielä jokin BH-kurssi niin ehkäpä pääsisimme mukaan.

Näyttelyrintamalla on nyt hiljaiseloa. Karvanlähtö on alkanut. En ole ilmoittanut neitiä nyt mihinkään. Ajattelin katsella sitten vaikka syksyllä tai ensi talvena. Joutuu/pääsee joka tapauksessa seuraavassa näyttelyssä avoimeen luokkaan ja taso on varmasti liian kova villille poikatytölle, vaikka onhan tuo paljon jo rauhoittunutkin. Tiedä sitten olisiko jo tuulahduksia seuraavasta juoksustakin tulossa kun Rasmus tänään niin tarkasti tutki neidin perää kun lenkillä käytiin.