Tänne ei kuulu mitään ihmeellistä. Me ollaan yritetty ehtiä ainakin kerran viikossa käymään koirapuistossa ennen töihin menoa. Muuten ollaan käyty aamuisin pidemmällä lenkillä ja muu päivä lyhyemmillä. Töissäkin on ollut tällä viikolla aika hiljaista. Äippä yrittää keksiä mulle aina välillä jotain tekemistä ja homma josta mä tykkään eniten on kupin nuoleminen. Ihan sama onko se jugurtti kuppi vai riisipuurokuppi. Kun äippä on sen ensin tyhjentänyt se antaa sen mulle. Mä kannan sen tuonne koirahierojan huoneeseen jossa mulla on oma peitto lattialla ja nuolen sen putipuhtaaksi. Sitten vien se takaisin äipälle keittiöön ja se kiittää hyvin tehdystä työstä ja laittaa kupin roskiin.

Mahakin on voinut ihan hyvin. Äippä on alkanut pelkäämään talviflunssia ja tankkaa itseään c-vitamiineilla kuten tyrnimehulla ja mullekin se on syöttänyt taas vaihteeksi valkosipulitabletteja. Me tilattiin Tassupariin yliäänipillejä ja äippä uhkasi ostaa yhden meille ja opettaa mut tulemaan sen luokse pillin äänestä. Treenit on muutenkin jäänyt nyt kokonaan kun lunta tulee jatkuvasti ja äipän kaikki energia menee pihan lumitöihin. Se on luvannut iskälle tehdä ne kun iskä on muutenkin yöt ja päivän lumitöissä töittensä puolesta. Tänäänkin aamulla ehdittiin ja jouduttiin kolaamaan piha kahteen kertaan ennen kuin lähdettiin töihi ja sama työ odottaa kun mennään kotiin. No onneksi kohta on kevät ja lumet sulaa ja me aletaan äipän kanssa taas treenaileen. Uskon niin...