Tänään oli hassuttelupäivä. Treeneihin ei jaksettu mennä, kun äippä on laiska (väittää että väsynyt). Aurinko vilahti hetken taivaalla ja me riennettiin äipän kanssa teletappimaahan hassuttelemaan. Mä täytän muuten tasan kahden kuukauden päästä 2 vuotta. Aika on mennyt tosi nopeesti.

Mutta nyt kuviin:

Lentoharjoituksia. Oikein kovaa kun lentää eteenpäin, rutistavat g-voimat posketkin ihan ruttuun. Mä olen vasta lentämisen amatööri ja en pääse kovin korkealle. Pituutta osaan jo lentää mukavasti.

Seuraavaksi tulee vaikeampi. Jäykistä häntä ihan suoraksi ja jäykäksi. Ei siinä vielä mitään, mutta kun koitat samalla laittaa toisen korvan alas ja toisen ylös ja vielä irvistää, niin se ei kaikilta onnistukkaan. Ei ainakaan äipältä kun sillä ei ole häntää ja se raukka ei osaa heiluttaa korviakaan.

Sitten pidätetään hengitystä. Koska mä en osaa pitää tassuilla kiinni nenästä niinkuin ihmiset tekis tässä harjoituksessa, niin mä työnnän koko pään syvälle lumihankeen. Takapuoli pitää tietenkin pitää ylhäällä, jotta saa samalla venyteltyä selkälihaksia.

Ohops. Apua. Kuka sammutti auringon. Oho- ne olikin vaan mun korvat jotka vauhdin hurmassa hypähtivät silmien eteen.

Lopuksi rankan treenin jälkeen pitää tehdä vielä kaularangan venytykset, jottei niskat jämähdä. Käännellään vaan päätä sivulta toiselle. Vauhtia pitää olla niin paljon että poskista kuuluu kunnon lätinä ääni kun ne irtoavat ikenistä ja läimähtävät taas takaisin niihin kiinni.

No joo. Olihan mukavat treenit. Kylmää on ja pian tämän jälkeen alkoikin taas tulla lunta. Äipän mielestä lumi saisi jo riittää. Kyllähän tää mullekin piisaisi, vaikka on se kyllä mukavaakin. Viikonlopuksi on muuten tänne Pirkanmaalle luvattu melkeinpä talven ekat suojakelit. Sillon tulee kanssa lunta, mutta saa nähdä missä olomuodossa.