Keskiviikkona ja perjantaina päästiin molemmilla päivillä BH-treeneihin. Keskiviikkona otettiin seuraamista ja yritettiin saada Rontti-roikale seuraamaan reippaasti vierellä eikä laahustamaan perässä. Sainkin hyviä vinkkejä seuraamiseen. Tässä vaiheessa kun on saavutettu jokin alkeellinen ensimmäinen taso on tuntunut  siltä , että on hyvä saada jotain uutta irti. Alkeellinen taso Ronjalla tarkoittaa sitä, että koira tietää käskyt, noudattaa niitä kun huvittaa ja miten huvittaa. Pikkuisen on alkanut tuntumaan siltä, että junnataan paikoillaan, mutta nyt saatiin hyvät vinkit jotta päästään eteenpäin. Kimpassa treenaminen on siitä parasta, että kaikki voi antaa vinkkejä toisilleen niissä asioissa joissa on itse jonkun keinon huomannut hyväksi.

- Seurautin koiraa vasemmalle kääntyen ympyrää, siten, että ympyrä oli niin pieni, että koira oli pakosti oikeassa kohdassa, sitten siinä kohdassa palkkaus.

- toinen vinkki oli lenkillä kävellessä hieman lähennellä itse koiraa siten, että kun vasen reisi ottaa koiran kylkeen kiinni niin siitä koiralle heti palkka.

Käskystä seuraamista siis vain hyvin pieniä suoria, muutama hassu metri kerrallaan.

Tänään perjantaina unohdettiin sitten seuraaminen kokonaan ja vuorossa oli "sivulle". Köytin koiran hihnalla itseeni kiinni, niin, että kädet jäivät vapaaksi. En ole koskaan saanut Ronjaa sivulle ohjaamatta sitä kädellä jossa on makupala - tänään se onnistui. Ehkä olen vaan turhaan ohjaillut sitä ja ajatellut, ettei se osaa vielä.

Maritan (Jessen ja Artun äippä - linkki linkkilaatikossa) suunnittelema treeni oli seuraavanlainen....koira sivulle ja siitä sitten askel eteen ja uusi käsky. Sitten sama askel oikealle tai askel vasemmalle koiran edestä ja aina käsky sivulle. Sitten koiran eteen ja käännös koiraan päin ja taas käsky sivulle. Ronja yllätti täysin...positiivisesti. Hienosti osasi tulla sivulle ja siirtyessäni oikealle siirtää takapuoltaan. Ei tosin mene tietenkään niin ripeästi kuin palveluskoirat, mutta menee kuitenkin. Ja tässä vaiheessa aloin sitten vaatimaan koiralta enemmän - palkkaa ei enää tule huonosta suorituksesta tai äärettömän vinosta sivulla istumisesta - vähän vinossahan tuo tuntuu olevan aika usein. Hirveän nopeasti Ronja kyllästyy, joten vartin  päästä oli jo parhaat suoritukset tehty.

Lopuksi otettiin vielä makkararinkiä. Kolme ihmistä lisäkseni ja vuorotellen kun kutsuivat Ronjaa ja tämä meni luokse niin kun istui ja oli kiltisti, niin palkan sai. Palkkana meillä oli tänään jauhemaksapihvejä kun sattuivat olemaan Salessa puoleen hintaan eilen.

*******************************************

Lisäksi me ollaan opeteltu tässä vähän temppuilua. Treenikaverilta Rasmukselta opittiin nenän näyttäminen ja sitä on tehty iltaisin nyt niin, että mulla on nenä mustelmilla. Koira istuu siis edessä ja itse olen siten että oma pääni on koiran pään korkeudella. Sitten pyyntö NENÄ ja koira näyttää omalla kuonollaan nenäni - eli koskettaa kuonollaan nenääni - eli TÖKKÄÄ niin että nenä tärähtää Ronjan tapauksessa. Temppu on hauska ja taidampa käyttää sitä joskus jollekkin vieraallekkin. Saattaa siinä kyllä helposti kokemattomampi pelästyä, että aikooko nenästä napata.

Lisäksi Rasmus osaa antaa" give me fife" eli meidän perheen kielellä ne on "läpyt". Eilen opeteltiin sitä, tassuahan meillä osataan antaa, mutta Rasmus vetäisee nuo läpyt niin taidokkaasti, että innostuttiin siitäkin. Ihan ok sujuu sekin, muttei ole niin näyttävän näköistä kuin Rasmuksen läpyt.

Treenikaveri Reiska on menossa äippänsä kanssa temppukouluun ja me tietenkin odotetaan vesi kielellä mitä temppuja Reiska meille vielä esittääkään.

***********************************************

Eilen käytiin taas iltalenkillä soriksella. Ja vauhtia piisasi. Matkalla huomattiin, että soriksen toisessa päädyssä käveli naapurin rotikka perheensä kanssa, ja mä olin pikkusen varpaillani, että lähteekö Rontti vielä sen perään, mutta onneksi unohti kytätä sinne päin kun näki hiekkakuopat. Tässä vielä muutama hauska hulluttelukuva hiekkahullusta.

Korvat hulmuaa....

Riiviö-ilme - kerrankin lähikuva jossa sain kameran tarkentamaan päähän... muistankin lukeneeni jostain, että vauhtikuvat voivat olla hyviä, vaikeivat ole kokonaan tarkkoja jos tarkennus on onnistunut esimerkiksi silmiin. Harvoin onnistuu mutta nyt sen ymmärrän, että epätarkka kuvakin voi olla onnistunut.

Lopuksi vielä"tiukka mutka oikeaan ja sataa vasempaan...hei hän syntynyt on vauhti kallossaan..."