Nyt meille on tullut talvi. MäRRRRRAAAAKASTAN talvea! Äippä on ollut paljon töissä iskän kanssa ja meidän iltalenkit on ollut tällä viikolla vähän pikkusia. Tosin tiistaina ja torstaina käytiin kaupungissa kävelyllä.

Mä osaan olla aika hienosti kaupungilla. Mä saan kyllä olla puistojen ja sellaisten kohdalla pitemmälläkin narulla, mutta sitten kun mennään kapeita jalkakäytäviä, tai sellaisia paikkoja, missä on paljon ihmisiä, niin äippä laittaa mut aika pienelle narulle. Ei meillä mitään seuraa käskyä ole siellä opeteltu tai siis käytetty. Äipän mielestä kaupungissa pitää osata mennä kunnnolla ilman käskyjäkin. Toki me sitten aina välillä otetaan seuraamistakin...

Keskiviikkona oltiin taas pitkästä aikaa koirakoulussa. Musta siellä oli niin ihanaa. MäRRRRAAAAKASTAN koirakoulua! Äippä hermostu muhun vaikken tehny mitään. Niin äippä sanokin, etten tee mitään....mitään mitä pitäis. Mä en voinu...siellä oli niin paljon kavereita ja hajuja ja vaikka mitä. No lopulta äippä sai multa pari upeaa maahan menoa ja istumaan nousua. Äippä sanoi että se saa riittää. Ne koirakoulun koirien ihmiset sano, että mä oon kasvanu hirveesti. Ne kun ei oo nähny mua pitkään aikaan. Äippä sano niille, että joo on se kasvanu, mutta aivot on kutistunu. Ei ollu kivasti sanottu. No myönnettäköön että mä oon viime aikoina ollut...hmm vähän tällänen:

...mutta pitäähän sen äipän tajuta, että mä oon nyt 9kk ja iso tyttö joka haluaa tehdä välillä (lue AINA) omiakin juttuja. Äippä väittää että mulla on joku murrosikä. Taitaa äipällä itellään olla joku kriisi. Kyllä mä välillä aina tottelenkin, ettei äipälle tulis liian paha mieli. Ja kehuuhan se äippä mua kuitenkin paljon ja antaa herkkuja palkaksi.

Mä välillä hullaannun vaan niin. Varsinkin silloin (pari kertaa) kun olen päässyt livahtamaan pois omasta pihasta. Mä juoksin oitis naapurin pihaan. Niillä on paljon parempi piha. Siellä on vaan jotenkin paljon parempi juosta. Äippä huuteli mua, mutten just sillon kerinny kun olin just menossa talon taakse. Äipällä oli nakkeja ja se heilutteli niitä ilmassa. Mä juoksin sen lähelle, mutta sitten tein tuhattajasataa-käännöksen ja painelin toiseen suuntaan. Kun äippä oli aikansa siinä naapurin taloa kierrellyt nakkiensa kanssa, se meni soittaan niitten ovikelloa. Sanoi, että älkää päästäkö Laraa ulos (rotikka), kun me hetki pyydystetään taas koiraa teidän pihassa. Liisa-täti tuli ulos ja huuteli mua. Mä menin heti kiltisti sen luokse ja se anto mulle yhden frolic-nappulan. Äippä oli jotenkin kumman kiukkunen taas sen illan. Outo äippä..

Tänään me mentiin leikkimään tonne harjulle. Siellä on paljon lunta. Meidän polkua ei ollut mennyt sateen jälkeen kun yksi mopo jonka jälkiä me seurattiin. Musta oli ihana päästä juoksemaan lumeen. Se oli mahtavaa...

Näin mahtavaa:

Äipällä oli tälläkertaa paljon lihapullia taskussa ja siksi en mennyt kauaksi, koska ajattelin, että se saattaa syödä ne muuten itse. Kun jäin haistelemaan jotain niin äippä meni aina piiloon ihan hiljaa, mutta onneksi mä löysin sen, ettei se jäätyny sinne metsään. Äippä sais olla mulle kiitollinen.

Niin. Mä tosiaan täytin eilen 9kk. Painoa on sellainen 50kg. Äippä kyllä ihmettelee, miten voin olla niin painava, kun olen alkanut nappuloidenkin kanssa niin ronklaamaan. Tänään sain sinne sekaan jauhelihaa ja taitavasti sain ne syötyä, jätin vain nappulat. Kasvattaja kyllä sanoi, että me voitas sekottaa jotain muuta nappulaa sekaan jo tässä vaiheessa. Jospa se sitten auttas.

Kun tultiin kotiin niin huomattiin äipän kanssa, että meidän vanha omenapuu on suuttunut meille kun me ei tehty sen omenoista mehua syksyllä. Se on alkanut mehustaa itse omenoitaan...ainakin niistä roikkuu jäätynyttä omenamehua: