Antaa tulla kaikki kerralla, ja niinhän ne tulee sitten.. kohta kaksi viikkoa sairaana. Siihen mahtuu kolme lääkärissä käyntiä, 1 paketti niistettyä vessapaperia, 1000000 yskäisyä, poskiontelotulehdus, päänsärkyä, verikokeita, korvatulehdus, kuumetta, alilämpöä, kuumetta, kehkokuume... Korvat on ollut niin "jumissa", että kaikki äänet on kuuluneet kuin vaimeana kaikuna pään sisällä, sekoittuneet toisiinsa ja mistään ei oikein saa mitään selvää. Tänä aamuna molemmat korvat ovat vähän paremmat, eikä outoja ääniä pään sisällä enää onneksi kuulu.

Ensimmäisellä lääkärikäynnillä kysäisin, voisiko kyseessä olla sika? No sitä ei enää kuulemma juurikaan testata. uutisissa sanoivat, että suomessa on vain vähän yli 300 sika-tapausta. No ei kai niitä enempää olekkaan, jos ei testata. On ollut niin rankka tauti, että oikeastaan toivon sen olevat sikaa, ettei ainakaan toista samanlaista enää tule.  Nyt vain toivotaan että pikkuhiljaa olisi jo löydetty kaikki taudit musta ja alkaisi olo kohenemaan. Kaikilla perheenjäsenillä on ollut erinäisiä taudinoireita, mutta tytär on pysynyt vielä terveenä. Liekö merkitystä sillä, että sikainfluenssaepäilyn takia söi yhden tamiflu kuurin elokuussa. Se selittäisi ainakin sen, miksi ei ole tarttunut vielä siihen. Hyvä niin - tätä ei kyllä kellekkään voi toivoa.

On tosi rankkaa katsoa tuota koiraa, kun se vaan makaa tylsistyneenä. Alussa se tuli luokseni ja kantoi luita ja muita, mutta nyt se on luovuttanut. tajuaa, ettei se "sika" tuosta sohvalta pitkälle lenkille lähde. Onneksi tytär on ollut ahkerana ja lenkittänyt Ronjan joka päivä tuolla harjulla. On saanut vapaana juosta ja purkaa vähän höyryjä ulos. Eilen yritti Ronjalle opettaa naksun avulla "kumarra" temppua, mutta Ronjan mielestä pitää mennä heti maahan jos nami laitetaan lattialle sen eteen, no näinhän äippä on opettanut. :) Onneksi sentään on pihassa tuo aitaus, mihin voi koiran laittaa useita kertoja päivässä katselemaan maailmaa ja haukkaamaan happea. Tosin nyt kun on täällä tuossa tien toisella puolella olevassa koulussakin syysloma niin vähämpä täällä kylällä porukkaa liikkuu mitä katsella. Onneksi on edes ollut hyvät ilmat. Oikein potuttaa kun kamera olisi tossa ja aamulla kun aurinko nousee, on kaikki ollut hienosti jäässä, mutta ei jaksa lähteä eteistä pidemmälle.

Kuvakisaan on tullut jo mukavasti osallistujia. Lisää mahtuu vielä. Tiedot kuvakisasta löytyvät kun selaatte blogia hieman taaksepäin.