Ihmisäippä on ollut niin kiireinen, ettei ole ehtinyt auttaa mua tai Alvia kirjoittamisessa. Meillä ei kuulemma ole lupaa käyttää tietokonetta ilman ihmisäippää. No joka tapauksessa, ei meille mitään ihmeitä kuulu. Arkisin ollaan molemmat töissä Tassuparissa ja viikonloppuisin hengaillaan kaikkialla muualla. Alvi on oppinut olemaan hienosti autossa. Ei huuda enää yhtään. paitsi silloin kun se haluaa komentaa mua niin se haukkuu kimeästi. Meillä on nyt käytössä ihmisiskän auto. Se on pikkuinen pakettiauto. Ihmisäipällä meni hermo kun sitikkafarmarin katto oli täynnä karvoja. Tämän paksun voi tarvittaessa vaikka vedellä pestäeikä ole mitään turhanpäiväisiä kankaita ja verhoiluja karvoja keräämässä. Me ollaan Alvin kanssa oltu ihan tyytyväisiä tälläisestä ratkaisusta.

Viime viikon sunnuntaina me oltiin lomareissulla hiekkarannalla. Missäs muualla kuin porin koirauimarannalla. Tällä kertaa jopa löydettiin se. Lähdettiin aamulla anivarhain ja oltiin rannalla ihan omalla porukalla kaikessa rauhassa. ja arvatkaa oliko meillä ihanaa?

Ensin tutkittiin rantaa. Koska se on koirien uimaranta niin siellä olikin paljon kiinnostavia hajuja.

Seuraavana oli sitten vuorossa vesi. Tätä mä olen odottanut koko kesän. Vaikka mulla onkin luonnostaan todellinen kesäturkki niin silti on ollut kuuma ja veteen ei olla montaa kertaa tänä kesänä ehditty.

Ah mitä ihania tuoksuja tuuli toikaan ja miten ihanasti pehmeä hiekka ja vesi puikkelehti varpaiden välistä.

Mä uskallan kyllä mennä kauemmas rannasta ja Alvikin otti spurteja aina mun perässä niin että vesi pärskyi.

Sitten me juostiin yhdessä rannan suuntaisesti pitkät pätkät. Alvi tietenkin rannan tuntumassa, koska se on vielä niin pieni. Ei tosin munkaan kohdalla vielä syvää ollut :)

Välillä mä tein valehyökkäyksiä Alvi kohden. Huuhaa - varo lapseni täältä tullaan!

Rannalla käveli suuri lauma jotain isoja lintuja. Niitä piti aina välillä pitää silmällä etteivät vain tule nokkimaan meidän pikku-Alvia. Ja koska tästä kuvasta ei varmaankaan voi päätellä, että olen edelleenkin leonberginkoira niin mainittakoon, että painoa on reilut 55kg ja turkki on alkanut kasvaa jo selkään :)

Alvikin innostui välillä ottamaan spurtteja. Sillä on vain niin onnettoman lyhyet jalat vielä, että ei se kovin kovaa päässyt :)

Ihmisäippä sanoi, että kiville ei kannataa mennä kun ne voi olla liukkaita, mutta me kokeiltiin ihan varovasti vaan...

Ihmisäippä komensi meidät välillä rannalle kuivattelemaan. Ja mähän tein työtä käskettyä ja kuivattelin vauhdilla.

Mutta sitten mä keksin vielä hauskemman leikin...

No ehkä vähän meni suuhun ja silmiin, mutta tiedättekö mitä...

...sehän on vain yksi uusi ja erittäin hyvä syy juosta takaisin mereen!

Ja hetken mietittyään Alvi tuli tietenkin perässä.

Sitten olikin aika lähteä kotiin. Suositelemme reissua muillekin. Koirien uimarantahan sijaitsee n.5km Yyterin rantojen ohitse. Vasemmalla on levennys (meri näkyy) ennen "taajamaa" ja siihen voi jättää auton. Siitä on ihan pikkuinen kävelymatka pikkuista polkua ja siitä se ihanuus sitten alkaa :) Alvin velihän asuu Pomarkussa, olisi ollut kiva nähdä mutta meille nämä reissut tulevat aina niin äkkiseltään, ettei viitsitty sunnuntaiaamuna niin aikaisin herätellä :)