Eilen meille tuli kylään Eedenin "äippä". Mä otin sen tapani mukaan iloisesti vastaan. Ei se ole meillä ennen käynyt, mutta tapani mukaan otan kaikki iloisesti vastaan. Äipän mielestä vähän liiankin iloisesti. Äippä joutui mua vähän hillitseen.

Me mentiin sitten sisälle ja mun käskettiin mennä lattialle makaamaan ja siitä ne äipän kanssa käänsi mut kyljelleen. Ekaks mä olin, että HEI MITÄ TE NY MEINAATTE ja yritin nousta ylös, mutta kun sitä ei sallittu niin sitten yritin vähän hampailla haastaa Eedenin äitiä Lauraa leikkiin. Enhän mä tosissaan pure, mutta se on semmonen kahnausleikki vaan. No Laura ei innostunu siitä ollenkaan nii sitten mun piti vaan maata siinä.

Laura hieroi mua ensin niskasta ja se oli ihan mukavaa. Sitten oli käsittelyssä etujalat ja selkä ja takapää jalkoineen. Äippä istui mun vieressä lattialla rauhoittelemassa mua, koska aina välillä mä kokeilin nousta.

Jossain vaiheessa musta alkokin tuntua tosi hyvältä. Äippä nauroi äänettömästi mulle, kun mun silmät alko lurpsahteleen ja alaluomet lörpättään eli roikkumaan. Ne alkaa aina lörpättään kun mua väsyttää. Se olikin aika ihanaa se hierominen. Ainoastaan kun laura pääsi selän puolesta välistä pikkusen taaksepäin niin mulla rävähti silmät auki ja pikkusen oli vissiin kipee kohta siinä. Mutta en vinkunu eikä mitään ja Laura sano, että ei mun selkä onneksi kovin jumissa ole, se yksi kipeä kohta vain löytyi.

Hieronta kesti ainakin tunnin. Lopuksi Laura näytti meille vielä miten me äipän kanssa voidaan venytellä mun etu- ja takajalat. Laura lupas myös tulla sitten uudestaan jos me halutaan. Kylläpä oli mukava juttu. Äipän mielestä olis hyvä, jos mä alkaisin liikkua niinkun noprmaalit koirat ja lopettaisin peitsaamisen. Nyt vaan odotellaan ja katsotaan mitä vaikutuksia tällä yhdellä kerralla on.

Kiitos Laura oikein paljon!