Maanantaina oltiin Uusitalon Tuulan opissa hiekkakentällä. Saatiin paljon hyviä neuvoja ja sain ensimmäistä kertaa elämässäni neiti ärrän juoksemaan häntä alhaalla. Sitä ei saa yhtään innostaa niin hienosti häntä pysyi alhaalla... mutta..mutta... toisaalta, jotta sen saa ravaamaan nätisti niin välillä sitä on pakko innostaa ja lähteä liikkeelle ripeästi tai muuten peitsaa. Maanantaina ei tosin edes peitsannut.

Eilen oltiin Kuukujalla raviradan lähellä treenaamassa ja juostiin kehässä ensin Reiska-riisenin ja sitten Luka-tanskandogin kanssa ja joka kerta kun juokksuun lähdettiin niin aloitettiin juoksu peitsaamalla. Ja raviinhan se ei vauhdissa vaihda vaan sitten on vaan pysähdyttävä ja lähdettävä uudestaan. Toisaalta eilen oli muutenkin Ronjan mielestä kurja päivä. Oli märkää ja pimeää ja inhottavaa kun tassutkin kastuivat eikä päässyt Rasmuksen kanssa leikkimään, kun Rasmus teki nurmikolla esineruutua. Ja sitten kun jouduin sitä oikein iloisella äänellä kannustamaan niin ravia päästiin, mutta häntä ylhäällä.

No katsotaan mitä sunnuntaina tapahtuu. Taitaa olla kuitenkin parempi, että koira juoksee ravia häntä pystyssä, kuin että peitsaa häntä alhaalla. Tuula lupasi onneksi lähteä seuraksi niin ei tarvitse yksin ajella. Pitäneekin vihjaista Tuulalle, että tahtoisiko hän jopa esittää Ronjan... Tuula on ollut niitä ihmisiä, joista Ronja menee yleensä ihan sekaisin (samoin kuin pentukoulun pomosta Maritasta). Maanantain treeneissä Tuula juoksutti Ronjaa muutaman kierroksen ja ihan hienosti meni.