Eilen illalla täällä alkoi tulla taivaalta valkoisia hiutaleita. Oltiin pilkkopimeässä äipän ja iskän kanssa metsässä taskulampun kanssa kävelyllä. Oltiin ihan normaalin värisiä kun lähdettiin, mutta takaisin tultuamme valkoisia lumiukkoja. Aamulla mentiin äipän kanssa lenkille kun alkoi valjeta. Äippähän ei pimeässä metsään lähde edes mun kanssa. Se pelkää niitä susia.

Meidän lätäkkö sorakuopalla oli jäätynyt. Auringonvalo teki sen pintaan hienoja kuvioita.

Pellolla oleva sänki vielä näkyy, mutta onhan se pituudeltaan ainakin melkein mua mahaan saakka.

Kun lenkki lähestyi loppuaan, alkoi aurinkokin jo nousta ja värjäsi taivaan upeilla väreillä.

Kun pileven reunaa katsoo lähempää, se näyttää todellakin ihanalta pumpulilta.

Niin, että sitä minä vaan tuumin, että vaikka onkin tavallaan ihanaa tuo lumi niin taitaa olla niin, että terassikausi on jo ohi ja grillimakkara ei enää täällä tuoksu. -HUOH

Ja toisaalta alkaa taas tämä tietty varvasvaihe: